Mandarin Petit oli lanka, nelosen tavispyöröt oli puikkoina, lankaa kului vajaa 150 grammaa, tuloksena ihanan pehmeä, kaunis, ihana, keväinen ...Saanko siis esitellä näin kesän päätteeksi, Ullan Lehmus:
  870477.jpg
Eilen jo mainitsin, että Lehmus on valmis. Eilen myöskin kuvasin sen ulkona sadekuurojen välissä. Tällänen siitä sitten tuli. Monta viikkoa, taisi olla kuukausia, mitä tähän meni aikaa. Välillä se oli jäähyllä viikkoja ja sitten taas innolla jaksoin väkertää. Jossain vaiheessa laskin kuvioita ja ajattelin et eiköhän se riitä jo. 17 lehtikuvioo hänessä nyt on korkeutta. Tässä vaiheessa leveys 125 cm ja korkeus 70 cm, ettei mikään turhan iso. Kuinkahan paljon tää leviää jos kastelen ja pingotan? Vai käyköhän siitä toisinpäin, kun se on puuvillalangasta tehty...;) Jos hän muuttaa muotoaan kovinkin paljon, siinä tapauksessa lisään uuden kuvan myöhemmin.

Mun piti tuo kuva tänne laittaa vielä iltasella, mutta.. Aina ei asiat suju niinkuin ajatellaan.. Kävin  päivällä normaalisti kaupassa, kävi vahinko ja kauppareissusta tulikin yllättäen järkyttävän kallis. Huomenna lähetään selvittelemään asioita. Jos jossain välissä tänään on poutaa, käyn nappaamassa pari kuvaa ja voin kertoa kuvan avulla mitä tapahtui, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Mulle on ensimmäinen kerta, enkä tiennyt ollenkaan mitä tehdä tai kenelle soittaa. Iltapäivä meni ihmetellessä, kaikki iltapäivän suunnitelmat, kuten lehmuksen pingotuskin, unohtui täysin. Jäi sitten pikaviestitkin Osakasta kattomatta :(

Jotain mieltä piristävääkin silti tapahtui. Illalla kävin pyörälenkillä, vein ne ämtee-14 -malliset synttärilahjalapaset serkkutytölle ja hän oli ikionnellinen :) Kuulemma "kaikkeist ihanimmat" lapaset ja "just oikean väriset lapaset", jotka "sopivat just näille keleille" Sitaatit suoria lainauksia serkulta :) Hänen äitinsäkin vielä myöhemmin soitteli ja kiitteli eli kait ne sitten kivat olivat. Se vähän paransi mielialaa..

Lisäksi, kun ahkerasti katselin keittiön ikkunasta tätä näkymää..     
  870478.jpg
.. tuli vähän parempi olo. Itse kasvatettu, 2,5 -metrinen auringonkukka lyhyempine siskoineen ja veljineen hymyilee aina ikkunaan päin. Asioilla on taipumus järjestyä, etenkin raha-asioilla. Ja onneksi vain oma auto kärsi vaurioita, ettei kukaan ihminen tai kenenkään toisen auto. Kallis lauantai, kuinkahan paljon puikkoja ja lankaa silläkin rahalla olisi saanut...?

Tämän aurinkoisen kukkakuvan myötä toivottelen täältä sadekuuron alta leppoisaa pyhäpäivää!