Tulimpa esittelemään yritystä, josta tuli erehdys ja se purettiin pois :)
Alkoi nimittäin eilen iltasella niin kuumottamaan toi Gnu-suvun Kerttu-sukka. Osui silmiin karamellinen seiskaveljes ja käsiin 3,5 bambut ja siitä se sitten taas lähti. Ennenkun tarina etenee, hehkutan vähän, miten ihana ostos bambubuiggosetti on. Niillä on niin ihana vääntää esimerkiksi sukkaa menemään, tavispuikot luistaa pois jos neulos on hiukankin löysempää, mutta bambua en ole vielä koskaan onnistunut pudottamaan. Nonii.. mainoksen jälkeen taas asiaan. Karamelli on syntymästään saakka härnännyt mua ja olen miettinyt, että mitähän siitä synnyttäisin. Eilen sitten päätin kokeilla josko Kertut siitä sitten vääntäisin. Parin tunnin väännön jälkeen:
Tällästä Kerttua tulee karamellista. Ei hyvä. Kuviota ei erota edes livenä, sen verran "risaista" tuo värjäys on. Toisaalta tuo joustin ykkös- ja nelospuikoilla oli ihan jees:
Mutta ei se auta.. jos se sukan etupuoli tökkii ja se tökkimiskohta yleensä osuu silmiin koko ajan, niin mitä mieltä on neuloa kahta sellasta sukkaa?
Jep, purkuun meni. Mutta idea jäi itämään.. tuo joustin on kyllä aikas kivan näköstä, miltähän näyttää karamelli sileänä neuleena? Väri on melko tyttömäinen, minkähänlainen villatakki tuosta tulisi.. kummitytölle.. 2v-lahjaksi... tuo 150 grammaa ei yksin riitä, mutta jos ostais lisää valkoista lankaa... Pitänee varmaan sen verran uhrata tuota lankaa, että teen mallitilkun (siis joojoo, mallitilkku, minä joka en ikinä tee mallitilkkuja, tuhraantuu hyvää neulonta-aikaa!) ja käyttää pesukoneessa. Sillä jos ajattelee villatakkia 2-vuotiaalle, niin sitä on pakko kierrättää koneen kautta aina välillä, varsinkin jos värinä on valkoinen. No.. se oli semmonen idea, saa nähdä kantaako se mihinkään..
Mutta jos palataan Kerttuun.. Nokkoslanka alkoi yllättäen houkuttamaan ja löysin vyyhdin terassin penkiltä. Se on kaikki nämä viikot syntymänsä jälkeen viettänyt raittiissa ja kosteassa ulkoilmassa ja keittelynaikainen haju on haihtunut. Ihanaa.
Aamukahvin seurana siis aurinkoa ja nokkoslankavyyhti, joka on nyt kerällä ja osa jo puikoillakin. Perästä kuuluupi, minkälainen sukka tästä sitten tuloop, vai kuuluuko tämäkin samaan kastiin, erehdys.
Mutta jos tästäkin tulee erehdys, niin onhan mulla lankoja ;) yritän sitten vielä jostain teollisesti värjätystä. Malli nimittäin on tosi kiva ja karamelliin ehti muodostua yksi mallikerta ennen purkua, mikä suurimmalta osaltaan jäi jo päähän.
Nyt tiskien kimppuun ja sitten lauantaipäivän viettoon.. kutimen ja mehumaijan, mummon ja jäätelön kera.
Aurinkoista lauantaita!
Ps. Vein eilen miss rumasukat päivänsankarille. Arvatkaapa mitä "uhri" sanoi saatuaan sukat jalkaansa?
"mulla ei oo ikinä ollut näin ihania sukkia, kiitos tosi paljon!" ja halasikin vielä, ikäänkuin sanojensa vahvistukseksi.
Kommentit